Kevyttä ja vetistä

Joulukorttiähkyä lieventämään ajattelin tähän sopivan jotain aivan muuta - jotain kevyttä ja vetistä.
 Selitykset ovatkin tarpeen, koska käsittelyssä on jotain ihan varmasti jokaiselle tuttua ja jokaisen kokeilemaa - siitä pitää jo peruskoulujärjestelmä huolta. Vesivärit. Itselle se kaikkein tutuin ja turvallisin maalausväline, mutta kuitenkin sellainen, joka oli viimekesään asti vähän unohduksissa. Nyt olen taas löytänyt vesivärit ja opetellut niillä uusia kujeita ja jekkuja, joista muutaman ajattelin tässä jakaa.

Vesivärissä itseä kiehtoo ja viehättää sen läpikuultavuus ja keveys. Sama keveys on myös haaste, sillä ollakseen kevyt tarvitsee vesiväri mielestäni ympärilleen tilaa - tavalla tai toisella. Itseä viehättää vesivärityöskentelyssä - etenkin märkää märälle tekniikassa yllätyksellisyys. Aina on hyvä muistaa, että vesiväri vaalenee kuivatessaan. Mutta nyt työhön...

Vetisissä tunnelmissa kun ollaan, kala on hyvä kuva-aihe. Lisäksi se on melko helppo. Haastankin teidät kommentteihin linkittelemään omat kokeilunne.

Ensin hahmottelen akvarellipaperille (Fabriano)  kalan ruumiin ja pyrstön ääriviivat.
Tämän jälkeen levitän pensselillä vettä kalan ruumiiseen ja pyrstöön. Tässä pyrin tarkkuuteen - vesiväri leviää vain alueelle, mikä on kasteltu.

Ensimmäinen väri (Indigon sininen) lisätään kasteltuun kalaan suuosasta taaksepäin. Tässä kannattaa hyödyntää myös paperin varovaista kallistelua/värin puhaltelua  - sillä väri pysyy nätisti märällä alueella. Ohuita viivooja kalan pyrstöön tein pensselin toisella päällä.

Lisään seuraavan värin  (Magneta) roiskimalla varovasti.

Roiskutan 3. värin (Cadnium yellow)

Kalan kuivattua lisään varjoja ja vahvistan reunat, ehkä muutamia yksityiskohtia lyijykynällä.

Viiimeistelen kalani usein valkoisella Uniball-kynällä tai Posca kynällä.

Mihin sitten kalan kuvaa käytän? Vaikka korttiin kuten täällä olevia kaloja olen käyttänyt.