Muistetaan ystävää

Muistetaan ystävää.

Tervetuloa katsomaan luovia kortteja ja projekteja tämän ihanan juhlan tiimoilta,

toivottaa tämän kertainen emäntä, Marika Koskimäki-Ketelä.

Ystävänpäivää vietetään eri puolilla maailmaa 14. helmikuuta. 

Silloin muistetaan ystäviä ja läheisiä lähettämälä kortteja tai antamalla kukkia, suklaata tai lahjoja.

Suomessa ystävänpäivää on vietetty 1980 -luvun puolivälistä saakka ja se saapui meille

Suomeen Amerikasta, lähinnä lasten ja nuorten suosimana juhlapäivänä.

Tein itse tänä vuonna ystävänpäiväkortteja, kuten yleensäkin, hyvin punaisen vivahtein. 

Päätin julkaista violetin sävyisen, Chameleon uutuuskynillä tekemäni ystiskortin, 

toivottavasti ideat ja inspiraatiot tästä korttiprojektista alkavat lentää :)

Kortin tekemiseen ohjeet & kuvat löydät blogistani,klik

Ja nyt annan tiimiläisten ihanien projektien viedä teidät ystävänpäivän tunnelmiin:

Suvi

Ystävänpäiväksi pieni muistaminen. Tätä oli todella mukava tehdä, ja mielestäni siitä tuli vallan hurmaava! Materiaaleja löytyy varmasti jokaiselta: nitoja ja kasa paperia. Revin erikokoisia sydämiä ja ladoin ne päälletysten ja nidoin keskeltä kiinni. Asettelin sydänten väliin erilaisia paperikoristeita ja sitten vain rautalanka tai naru taakse kiinni, jotta koristeen saa vaikka oveen roikkumaan.

Siiri

Kortin sijaan ystävää voi muistaa myös kirjanmerkillä. Tein tänä vuonna tällaiset teekuppikirjanmerkit. Kirjanmerkki on suhteellisen yksinkertainen tehdä ja siitä on kirjafanille paljon hyötyä. Teekuppimallia otin netistä (eli minulla ei ollut stanssia siihen). Voit käydä kurkkaamassa siihen vinkkiä ja lisää kuvia kirjanmerkeistä blogistani kasitoitaflamencohame.blogspot.fi

Miia

Meidän perheen ystäviä muistetaan tänä vuonna tarpeellisella arjen esineellä. Magneeteilla. Magneetit teet kätevästi stanssaamalla paksua paperia, kangasta tai muuta tarpeeksi jykevää magneettiin sopivaa materiaalia. Kuvan magneetit ovat pahvia, mutta niitä en ole itse leikannut. Kurkkaappa lisää magneettivinkkejä blogistani, Kanivinossa.

Maikkis

Minä tuunasin ystävälle kellon uuteen uskoon. Ehkä tämän kellon herätykseen on aamuisin mukavampi herätä :)

Lisää kuvia ja videonlinkin kellon koristelusta löydät blogistani. KlikKlik.

Oikein ihanaa ystävänpäivää myös sinulle <3

Katsaus hienoon askarteluvuoteen 2014

Hei!

Uuden vuoden alussa annetaan lupauksia, suunnitellaan tulevaa, mutta myös luodaan katsaus menneeseen vuoteen. Me Paperillassa lupaamme jakaa sinulle vinkkejä, ideoita ja käsin itse tehdyn iloa - tervetuloa seuraamme tänne blogin puolelle joka tiistai!

Paperillan tiimiläiset katsovat kuluneeseen vuoteen ja jakavat kanssasi mieleenpainuneita askartelumuistoja kuluneelta vuodelta. Toiselle se on erityisen mieltä lämmittävä askarteluprojekti, toiselle mukava tunnelmamuisto askartelutapahtumasta. Kuulisimme myös erittäin mielellämme, mikä on ollut sinun lempiprojektisi kuluneelta vuodelta - linkitä työsi tämän postauksen loppuun ja välitä siten askartelun iloa kaikille blogimme lukijoille!

Oma sykähdyttävä askartelumuistoni oli tammikuinen ensivisiitti maailman suurimmille askartelumessuille Anaheimissa, Kaliforniassa. Kiitos, Minna, ikimuistoisesta matkasta!

Vähintään yhtä suuri juttu oli pitkäaikaisen haaveen toteutuminen elokuussa: Järjestimme Minnan kanssa ensimmäisen Matka Luovuuteen -viikonlopun, joka oli intensiivinen, tapahtumantäyteinen mutta samalla niin inspiroiva ja rentouttava tapahtuma hieman yli 30 osallistujalle. Opettajana meillä oli ihana ja huipputaitava Finnabair, joka teki samalla ensivisiittinsä Suomeen. Tapahtuma onnistui yli odotusten, ja hymy järjestäjien kasvoilla oli sen mukainen! Tapahtumasta voit lukea täältä

Vuoden aikana tuli askarreltua varsin paljon ja mukavan erityyppisiä juttuja. Yksi kivoimmista kokeiluistani oli paperimassahevosen tuunaus, josta tuli lopulta tällainen:

 Lue lisää hevosprojektistani täältä

Nyt annan vuoron seuraavalle tiimiläiselle kertoa omasta askarteluvuodestaan 2014:

Lena

Vuosi 2014 on ollut aivan uskomaton ja tapahtumarikas vuosi. Kun toukokuussa 2013 ensimmäisen kerran tein mixed media työn Jehkottaren opissa en mitenkään voinut edes arvata mihin se johtaa.Tämä taiteenlaji mille menetin täysin sydämeni on todella iso osa elämääni tänä päivänä.Aloitin oman blogin pitämisen maaliskuussa 2014 ja sen myötä elämääni on tullut uusia ihania ystäviä sekä paljon tuttavia ympäri maailmaa.Osallistuin pitkin vuotta erilaisiin haastetehtäviin ja kursseihin. Kävin Tukholmassa muutamaan otteeseen.Keväällä Frank Garcian sekä Finnabairin kurssilla. Syksyllä Donna Downeyn sekä jälleen Finnabairin kurseilla.Vuoden ehdoton kohokohta oli Elinan ja Minnan järjestämä Matkalla Luovuuteen viikonloppu Turussa.Elinan postauksesta pääset lukemaan niitä tunnelmia.Huikea viikonloppu.Yhden työn haluan tässä nostaa esille. Työ missä huomasin löytäneeni omat vahvuuteni ja taiteellisuuteni.Työ on tehty erääseen haastetehtävään ja siitä pääset lukemaan tästä. Kerrothan sinä oma tarinasi?

Heli

Vuoden vaihteessa laskin, että olin värittänyt 162 aukeamaa art journal kirjoihini viime vuonna. Aloitan aamuni usein työpöydän ääressä maalaten ja kirjoittaen. Se on vaan niin hauskaa ja terveellistä. Paras askarteluelämys viime vuonna oli (jo monien hehkuttama) Matka luovuuteen -kurssi. Erityisen kiitollinen olen paritehtävästä, jossa otimme toisistamme valokuvia. Minulla on iso pino ihania omakuvia. Nappaa kaveri ja räpsikää kuvia, ne kuvat ovat tärkeitä! Juttu blogissa täällä ja toinen täällä.

Maikki-Noora

Kelasin blogiani viime vuoden kohdalta "sillä silmällä" ja tajusin askarteluuni liittyvän erittäin paljon sosiaalista kanssakäymistä. Kirjoittelin viime maaliskuussa blogiini postausta siitä, mitä kaikkea olenkaan saanut kokea askartelun kautta ja mitä kaikkea vuosi olikaan tuomassa. Syksyllä kävin sitten ulkomailla asti opissa ja askarteluun liittyviä tapahtumia oli paljon. Viime vuosi oli minulla huimaa askartelutapaamisten ilotulitusta niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Kirjoitin maaliskuussa näin hienosti: 

" Mikään matka ei ole turha. Mikään kokemus ei ole vähäpätöisempi kuin toinen. Kaikilla tapahtumilla on oma arvonsa ja minulle näillä on suuri arvo arjen vastapainona. Minusta tuntuu, että olen päässyt tällä matkalla vasta alkuun. Mitäköhän tämän harrastuksen kautta pääsenkään vielä kokemaan, kun nytkin tällä kokemuksella miusta tuntuu, että olen paljon rikkaampi <3 Rikkaampi varsinkin siinä suhteessa, että pääsee oppimaan uutta ja tapaamaan ihan mielettömän hienoja ihmisiä <3 "

Yhdyn edelleen ja koko ajan vahvemmin noihin sanoihin. Koska blogissani oleviin töihin liittyy niin moneen upeita muistoja, ei parhaan tuotoksen kaivelu ollut helppo. 

Tässä skräppileiskassa minusta kuitenkin yhdistyy kaikki se, minkä koen itselleni tärkeänä. Oma perhe, askartelu, sosiaalisuus, heittäytyminen ja se mistä koko tämä leiska sai alkunsa... Tarina leiskan takaa löytyy täältä:  Meidän perhe. 

Mielelläni näkisin sinunkin tärkeän askartelutyön!

Miia

Viime vuosi oli vain yhtä käsin väkertämistä. Siltä se ainakin minusta tuntui. Ja kaikki tämä pohdinta aivan positiivisessa hengessä. Sain mahdollisuuden pitää pienen paussin työelämästä ja syventyä tekstiilialan opintoihini ajan kanssa. Tuo opintopainotteinen kevät antoi minulle paljon. Vuoden aikana olen löytänyt paljon uusia tekniikoita sekä materiaaleja käsillä tekemiseen. Käsillä tekemisestä on tullut minulle intohimo, se jokin oma juttu, joka jokaisella aikuisella ihmisellä pitää olla henkireikänään.

Vuoden aikana olen hullaantunut kankaanpainosta, tuosta ikuisesta rakkaastani, mutta myös monesta muusta tekniikasta. Olen löytänyt kangaspuut uudelleen, tajunnut, kuinka paperi taipuu kodin sisustuksessa monenlaiseen muotoon. Äkännyt, kuinka kuva siirtyy puulle, kuinka paperihylsyt saavat käsissäni uudet elämät ja miten tehdä omin käsin paperista lahjoille kauniit pussukat sekä rasiat.

Blogini lukijat sen taitavat tietää kuitenkin parhaiten. Nimittäin sen, mitkä ovat ne viime vuoden IN-jutut tekemisissäni. Alla linkit Kanivinossa-blogin TOP neloseen 2014.

Paperikranssi

Sen kesän muisto

Erään pullon tarina

Tähdet, tähdet

Marika

Kävin oikein selaamassa viime vuoden blogipostauksiani, että osasin valita ikimuistoisimman tapahtuman 2014 vuodelta. Vilkas vuosi näytti olevan, nyt kun sitä katselee tästä vinkkelistä. Tietysti se, että pääsin Paperillan tiimiin, on ollut yksi elämäni kohokohtia.

Isoin juttu minulle oli tietysti se, että kirjani Iloisia Kirjaimia - Oikeilla Välineillä julkaistiin USA:ssa nimellä Happy Lettering with the Right Tools. Lisäksi kävin helmikuussa opettamassa isossa kalligrafiatapahtumassa Los Angelesissa - HUH, miten jännittävä kokemus. Opettaminen toisella kielellä onkin ihan eri juttu :)  Kieleni oli solmussa, hiki pinnassa koitin ymmärrettävää kieltä saada itsestäni ulos. Olen mahtanut olla oikein hauska näky luokassa vierailleilleni.

Sitten olikin vuorossa Provinssi Rock 2014 esiintymislavan reunojen tekstaus keskellä yötä! Siitä yllättäen tehtiin aamulla, joskus viiden kuuden aikoihin video, Seinäjoen käsityömessujen toimesta,  ja mä olin ihan jäässä! Kirjaimellisesti, pihalla oli siis niin kylmä ja mä en oikein osaa puhua videokuvaajille.....Videoon pääset tästä klikkaamalla.

"YHDEN LEIMASIMEN TEKNIIKKA": Kerrassaan ihanin askartelumuisto on tämä rakkauden/romantiikan täyteinen kortti, jonka sain leimailla itse suunnittelemallani leimasimella!
Paperinauhan valikoimista löytyy tätä settiä - Klikkaa tästä "ystis" -leimasinsettiin.

Kiitos kun olette jaksaneet tätä taivalta käydä kanssani ja laittakaa viestiä, millaisia teidän parhaat hetket vuonna 2014 oli tai mitä toivotte tulevalta vuodelta. Tästä pääset sähköpostiini, kiva kuulla sinusta!
Lisää erilaisia projekteja löydät blogistani http://marikakk.blogspot.com



Millainen sinun askarteluvuotesi 2014 oli? Liitä tähän linkki sinulle tärkeään työhösi - tulemme mielellämme blogiisi lukemaan siitä lisää!

An InLinkz Link-up

Paperilla-tiimi esittäytyy: Siiri, Kaisa, Miia, Sanna L. ja Minna

Hei!
Tällä viikolla olemme esitelleet sinulle jo melkein koko tiimiin - nyt on vuorossa esittelysarjan viimeinen osa. Tänään tutustut Siiriin, Kaisaan ja Miiaan sekä Paperillassa keväällä pariin kertaan vierailevaan Sannaan. Viimeinen esiteltävä tuskin esittelyä kaipaisikaan - painettua Paperillaa lukeneet tuntevat sen päätoimittajan, Minnan:

Olen Siiri, superinnokas tekemään erilaisia käsitöitä, mutta erityisen paljon rakastan paperiaskartelua. Korttiaskartelu on vienyt minut ihan mukanaan ja se on pysynyt lempipuuhanani jo kymmenisen vuoden ajan. Korttini ovat usein hyvin värikkäitä, koska rakastan värejä. Joskus tekovaiheessa tuntuu, että korttini meinaa jäädä liian mustavalkoiseksi ja siihen on pakko lisätä edes muutama värikäs paljetti tai glitterliimaa. Käsityöblogistani löytyy enimmäkseen paperiaskartelua, mutta innostun tekemään välillä muutakin kuten koruja massasta tai virkkausta. Olen myös Instagramissa.

Olen jäänyt askarteluun ihan koukkuun! Huomaan, että saan vieroitusoireita, jos en pääse muovailemaan massaa tai leikkaamaan paperia. Ideoitakin ropsahtelee koko ajan - olisikin vain tarpeeksi aikaa toteuttaa ne kaikki! Ideoita käyn myös hakemassa esimerkiksi Pinterestistä, jos on luovuusjumi. Sieltä voi löytää hienoja juttuja, joita voi sitten työstää omannäköisiksi.

Käsityöt ja muunlainen luova tekeminen ovat minulle terapiaa, koska silloin voin hetkeksi unohtaa arjen tai työt ja keskittyä käsillä tekemiseen ja tuottamaan jotain kaunista tai hauskaa. Käsitöiden lisäksi harrastan valokuvausta ja flamencoa - molemmat luovia harrastuksia, joista pidän kovasti. Näistä kolmesta harrastuksesta en luovu koskaan!

Terveisin Siiri

Olen Kaisa, kolmekymppinen askartelija Jokelasta. Olen tykännyt aina askartelusta ja käsitöistä, mutta 2011 syksyllä hurahdin totaalisesti kortteiluun. Tuolloin aloitin myös oman blogini Kaisa värkkää kirjoittamisen. Nykyään miellän itseni enemmän skräppääjäksi, se maailma on vienyt minut mennessään. Teen eniten perinteisiä 12 x 12 tuuman leiskoja, mutta teen myös minialbumeita ja tauluja enemmän kuin mielelläni.

Tyyliäni voisin kuvailla selkeäksi ja yksinkertaiseksi maustettuna jollain jujulla. Lempitekniikkaani on mixed media - eli kaikkea vähän sekaisin mutta sopivassa suhteessa. Rakastan sotkea sormet maaleihin, musteisiin ja erilaisiin ''mömmöihin''. Kaapista löytyy maaleja, mustesuihkeita, gelatokset, PanPastelleja ja parikin GelliPlatea. Vaikka rakastankin sotkemista, joskus tykkään tehdä myös pelkistettyjä töitä käyttäen valmiita kuviopapereita ja koristeita. Töistäni löytyy usein myös jotain kierrätettyä, kuten nappeja tai kirpparilta haalittuja pitsejä. Romanttisia ja runsaita kukkarykelmiä ei yleensä töistäni löydy, en vain osaa tehdä sellaisia.

Toivon kovasti, että onnistuisin inspiroimaan sinua skräppäyksen ja askartelun maailmassa. Jos siinä onnistun, olen hyvin iloinen! 
Hyvää alkavaa vuotta!

Terveisin Kaisa

Miia täällä hei! Onnistumisen into ja tekemisen ilo, ne molemmat kuvaavat minua. Olen Kanivinossa-blogin äiti. Kirjoittelen Kanivinossa-blogissani arjen tiimellyksessä lähinnä erilaisista DIY-jutuista, jotka useimmiten liittyvät kodin sisustamiseen. Innostun herkästi kaikesta uudesta, se näkyy myös töissäni.

Oma lempitekniikkani on kankaanpaino, mutta olen antanut paperille mahdollisuuden, ja kuin huomaamatta paperista onkin tullut minulle salarakas.

Voit seurata minua blogini, Facebookin, Instagramin sekä Pinterestin kautta.

Terveisin Miia

Hei! Olen Sanna, nelikymppinen paperiaskarteluun hurahtanut nainen. Teen pääasiassa skräppisivuja ja kortteja, mutta viime aikoina myös jonkun verran muitakin projekteja. Asun mieheni ja kahden lapseni kanssa Itävallassa, Wienin kulmalla.

Tutustuin skräppäilyyn noin kahdeksan vuotta sitten, kun ystäväni kutsui minut paperiaskartelun suoramarkkinointifirman kotikutsuille. Olin jo nuoresta asti tykkännyt piirtää ja sökertää kaikenlaista paperista ja kirjoituspöydän laatikot olivat jo silloin täynnä "taideteoksiani". Valokuva-albumien koristelua olin myös harrastanut jo pidempään - nyt tälle harrastukselle löytyi ihan oikea nimi ja siitä lähtien olen ollut virallisesti koukussa.

Skräppäily alkoi klassisesti vauva-albumien teosta, mutta nykyään dokumentoin arkea, ajatuksiani, perhe-elämää, omaa elämää ja ihan vain tuntemuksia skräppisivuille. Teen myös paljon kortteja ja silloin tällöin minialbumeita sekä muunlaisia töitä. Tällä hetkellä minua kiinnostaa erilaisilla aineilla luominen (mixed media). Innostun myös leimailusta, mutta söpöt leimakuvat ja niiden värittäminen eivät ole minun juttuni – ehkä siksi, että en ole niin taitava värittelijä. Vahvojen värien käyttö on myös lähellä sydäntä. Ihailen hempeitä ja pastellin sävyisiä toisten tekemiä töitä, mutta päädyn itse usein käyttämään vahvoja värejä.  

Tyylini on muuttunut vuosien varrella kovasti, mutta innostus on pysynyt yhtä suurena koko ajan. Harrastuksen kautta olen myös tutustunut uusiin ihaniin ihmisiin ja ystäväpiiriin on kertynyt paljon samanhenkisiä ihmisiä. Kansainvälisten, samanhenkisten ihmisten löytäminen tämän harrastuksen kautta on mahtava rikkaus! 

Löydät töitäni Flickr-sivustoltani, Facebookista, Instagramista ja blogistani. Teen myös kaikenlaisia skräppäilyyn liittyviä videoita, jotka löytyvät YouTube kanavaltani.

Terveisin Sanna

Hei, olen Minna, reilu kolmekymppinen askartelija. Skräppäyksen löysin vuonna 2007 ja sen jälkeen se on kuulunut tärkeänä osana elämääni. Skräppäys yhdistää rakkauteni valokuvaukseen, taiteelliseen itseilmaisuun ja muistojen taltiointiin.

Blogini osoite on: http://kuitetekee.blogspot.fi. Minua voi seurata myös Instagrammissa http://instagram.com/minnispinnis ja Pinterestissä http://www.pinterest.com/minnisemmo/

Tykkään kokeilla kaikkea uutta, erityisesti erilaisia tekniikoita, mutta toisaalta nautin välillä vain kauniiden valmiiden elementtien yhdistelystä. Vapaus mennä fiiliksen mukana on minulle tärkeintä!

Askartelun iloa!
toivoo Minna 




Tästä käynnistyy hieno Paperilla-vuosi, täynnä ideoita ja inspiraatiota juuri sinulle! Tervetuloa mukaan!
t. Paperilla-emäntänne Elina

Onnistumisen iloa tekemällä

Hei, tervetuloa matkaani!  

Olen uusi Paperilla-bloggaaja, Miia Lenkkeri-Tamminen. 

Siteeraan itseäni Kanivinossa-blogin mammaksi. Blogiani pääset lukemaan tästä.

 Nautin käsillä tekemisestä. Tai puhun väkertämisestä. Väkertäminen on minulle kaiken silmälle kauniin tekemistä oli sitten taitoa tai ei tehdä jotakin. Erehdyksen ja kokeilun kautta olen monet väkerrykseni saanut valmiiksi.

Rakkain tekniikkani on kankaanpaino. Olen kaikin puolin muutenkin hullaantunut erilaisiin kankaiden kuoseihin. Kankaanpaino on tekniikka, jolla saa taiottua hylätylle kankaalle uuden elämän. Se on erityisesti mieleeni. Alla olevassa kuvassa on pussukka, joka on kuvioitu stanssatun paperin avulla.

Paperi on materiaalina marssinut elämääni vasta äskettäin. Olen kyllä omistanut stanssauslaitteen jo monta vuotta, mutta varsinaisen paperiherätyksen koin vuosi sitten jouluna. Inspiraatiota paperitöihin haen pääasiassa Pinterestistä. Tervetuloa muuten seuraamaan minua myös sinne.

Toisen roska on toisen aarre. Se on totta tällaiselle tuunauksen kannattajalle. Pringles-purkkien ulkoasu on sitä ominta itseäni. Pidän voimakkaista raikkaista väreistä. Jostakin syystä huomaan kuitenkin tekeväni monesti hyvin neutraalin väripaletin töitä.

Mikä on just nyt IN? Matkassani pääsette tutustumaan juuri niihin väkertämisjuttuihin, jotka juuri bloggaushetkellä ovat minulle niitä IN-juttuja. Paperi kodin sisustuksessa sekä kodin juhlissa tulee varmasti olemaan yksi teema, josta paljon postailen.

Mukavia lukuhetkiä! Löydetään yhdessä onnistumisen ilo.

 Tämän postauksen työt on esitelty jo blogissani aiemmin. 

Voit tutustua niihin tarkemmin siellä.